Tehohoidon laatutietokantapalvelu on laajentunut kansainvälisesti merkittäväksi toiminnaksi

Tehohoidon laatutietokantapalvelu (BM-ICU) käynnistettiin usean suomalaisen keskussairaalan aloitteesta 1994. Toiminta on kasvanut tasaisesti siten, että vuoden 2007 keväällä olivat kaikki keskus- ja yliopistosairaalat palvelun piirissä. Tämän lisäksi toiminnassa on mukana joitakin ulkomaisia teho-osastoja. Toiminnan vakiintumisesta ja arvostuksesta on osoituksena Suomen Lääkäriliiton tehohoidon laatukonsortiolle myöntämä laatupalkinto pitkäaikaisesta ja määrätietoisesta työstä suomalaisen tehohoidon kehittämiseksi.  

Tehohoito on laajaa erityisosaamista vaativaa erikoissairaanhoitoa, joka auttaa kriittisesti sairaita tai vakavasti vammautuneita ihmisiä. Erikoissairaanhoidon nopea kehittyminen ja nopeat muutokset edellyttävät kaikkien erikoisalojen kehittymistä ja mukautumista muuttuviin odotuksiin ja olosuhteisiin. Jatkuva toiminnan mittaaminen ja tulosten sekä toimintatapojen vertailu muiden vastaavien teho-osastojen kanssa parantaa osastojen suorituskykyä. Hoitokäytäntöjen vakiintuminen parantaa hoidon tuloksia ja laatua. Kalliin erikoissairaanhoidon kustannustehokkuus paranee vertaisarvioinnissä käytettävien menetelmien avulla.

Tehohoidon laatutietokantapalvelu

Tehohoidon laatutietokantapalvelu on suomalaisten, kansainvälisesti tunnettujen tehohoidon asiantuntijoiden määrittelemä ja ohjaama. Toiminnan tehokkuuden ja laadun mittauksessa käytettävät tunnusluvut perustuvat tieteellisesti testattuihin ja kansainvälisesti hyväksyttyihin menetelmiin. Mittareiden avulla seurataan hoidon tulosta, hoidon intensiivisyyttä, hoitoisuutta, tehohoidon jälkeistä elämänlaatua ja resurssien käyttöä. Hoidon tulosta seurattaessa sairauden vaikeusaste vakioidaan, jolloin osastojen välinen ja kansainvälinen vertailu tulee mahdolliseksi. Hoidon intensiivisyyttä (panos) seurataan erilaisten hoito- ja valvontatoimenpiteiden pisteytyksen avulla. Potilaiden hoitoisuuden seurannassa käytetään erityistä hoitohenkilökunnan toimintaa ja tehtäviä mittaavaa menetelmää. Tehohoidon jälkeisen elämänlaadun mittauksessa käytetään tehohoitoon soveltuvaa, potilaan tai omaisten haastatteluun perustuvaa mittaria. Resurssien käyttöä mitataan palkkoihin, lääkkeisiin, nesteisiin ja tarvikkeisiin käytetyn rahamäärän sekä kuluneiden työtuntien avulla.

Laaja tietomäärä edellyttää kehittyneitä tietojenkäsittelypalveluita. Tietojen tallentaminen voi tapahtua yksinkertaisten lomakesovellusten avulla. Nykyisin valtaosa tiedoista kuitenkin saadaan suoraan erilaisista tehohoidon tietojärjestelmistä kehittyneiden, tiedon keräystä vakioivien ja tiedon laatua parantavien liityntäohjelmistojen avulla. Tehdyissä selvityksissä on havaittu, että liityntäohjelmiston avulla puuttuvan tiedon määrä vähenee ja käytettävän tiedon laatu ja luotettavuus parantuvat.

Tietoja raportoidaan erilaisiin tarpeisiin. Kehittyneet raportit ja raportointivälineet palvelevat toiminnan seurannan, kehittämisen ja johtamisen erilaisia tarpeita. Tallennetusta tiedosta saadaan sekä päivittäistä toimintaa tukeviä että strategista suunnittelua edistäviä tunnuslukuja. Oikean tiedon esittäminen oikealla tavalla oikeassa yhteydessä on keskeinen tehtävä.

Palvelu tukee tieteellistä tutkimusta

Tieteellinen tutkimus tukee tehohoidon kehittämistä. Suomalainen tehohoidon tutkimusverko suorittaa mittavia kansallisia tutkimuksia kansallisesti merkittävistä tehohoidon ongelmista; tutkimusten tulokset julkaistaan kotimaisissa ja kansainvälisissä lääketieteellisissä julkaisusarjoissa. Esimerkkinä mainittakoon vuonna 2005 läpiviety vaikeata infektiota, sepsistä, käsittelevä lähes koko maan kattava tutkimus (Finnsepsis), joka selvitteli sepsiksen esiintyvyyttä ja hoidon tuloksia. Tutkimuksen tulosten perusteella on 2007 kevääseen mennessä julkaistu useita artikkeleita kansainvälisissä artikkelisarjoissa. Lisäksi useita käsikirjoituksia on hyväksytty julkaistaviksi.

Toiminnassa mukana olevat sairaalat omistavat keräämänsä tiedot ja päättävät tietojen käytöstä. Tietoja käytetään takautuvasti erilaisiin opinnäytetutkielmiin. Tehohoidon laatutietokannan tietoja on käytetty ja tullaan käyttämään useissa lääketieteen, terveydenhuollon, terveystaloustieteen ja tietojenkäsittelytieteen väitöskirjoissa.

Palvelusta saatavat hyödyt

Intensium^® BM-ICU on palvelu, joka:

• tarjoaa toiminnassa mukana olevien teho-osastojen ja sairaaloiden johdolle mahdollisuuden vertailla tuloksiaan toisten, toiminnaltaan ja potilasprofiililtaan samankaltaisten yksiköiden kanssa
• tarjoaa toiminnassa mukana olevien teho-osastojen johdolle mahdollisuuden toiminnan kehittämiseen ja kehittämistoimenpiteiden vaikutusten seurantaan
• tarjoaa toiminnassa mukana olevien teho-osastojen henkilökunnalle yksityiskohtaista tietoa toiminnasta ja toiminnan tuloksista suhteessa muihin vastaaviin yksiköihin
• tarjoaa harjaantuneen tutkimusverkoston tutkijalähtöisten kliinisten monikeskustutkimusten tekoon

Intensium^® BM-ICU -palvelu tuottaa monipuolista, kehittynyttä ja vertailukelpoista tietoa tehohoidon tuloksista, hoidon vaikuttavuudesta ja resurssienkäytöstä niin kansallisesti kuin paikallisestikin. Vertaisarvioinnin etu on toiminnan vertailumahdollisuus. Tulosten vertaaminen toisten vastaavien yksiköiden tuloksiin suhteuttaa saadut tulokset kansalliseen tasoon. Jatkuva toiminta mahdollistaa toiminnallisten muutosten vaikutusten seurannan ajantasaisesti ja luotettavasti. Intensium^® BM-ICU -palvelun edellyttämien tietojen kerääminen voidaan järjestää yksinkertaisesti internet-sovelluksen avulla ilman ylimääräisiä laitteisto- ja ohjelmistoinvestointeja. Intensium^® BM-ICU -palveluun voidaan toimittaa tiedot myös kehittyneen liityntäohjelmiston avulla.

Tehohoidon laatutietokannan toiminnasta yhdessä asiakkaiden kanssa vastaa Johanna Kojo.
Sähköposti etunimi.sukunimi (at) tieto.com